Yrityskulttuuria ei voi rakentaa vain järjellä ja faktoilla. On otettava tunteet peliin. Kukaan ei anna itsestään kaikkea pelkkä kasvutavoite silmissä kiiluen. Herätä tunteita. Anna jotain, jonka puolesta innostua ja kokea intohimoa.
Anna työlle ja tekemiselle tunnetarkoitus
Sitoutuneisuus työhön lähtee siitä, että koet mahdollisuutta vaikuttaa asioihin, tunnet yhteenkuuluvuutta ja työ on merkityksellistä. Varsinkin jälkimmäisiä on vaikea saavuttaa ellei yritys saa rakennettua tunnesidettä yrityksen ja sen jäsenten välille. Ja huolimatta siitä, että puhutaankin niin ”pehmeistä” asioista kuin tunteista, ei pidä hämääntyä. Niiden herättäminen ja ylläpitäminen on täyttä työtä. Tätä voisi verrata avioliittoon. Ensin ihastutaan, sitten rakastutaan, jonka jälkeen rakastetaan. Harvoin avioliitto onnistuu, jos sen eteen ei tehdä työtä. Sama pätee yrityksissä työn tunnetarkoituksen rakentamisessa ja syventämisessä. Parhaimmillaan kuitenkin toimivan suhteen aistii myös ulkopuoliset. On kyseessä sitten parisuhde tai yrityskulttuuri. Yrityksissä se näkyy henkilöstön lisäksi myös asiakkaille.
Yrityskulttuuria on elettävä todeksi joka päivä
Yrityskulttuurin rakentaminen ei voi olla projekti, jonka yrityksessä voi ulkoistaa HR:n tehtäväksi. Yrityskulttuuri rakennetaan vahvan arvopohjan päälle ja saumattomaksi yrityksen strategiaan ja visioon linkittäen. Tunnetarkoituksen synnyttää yrityksen ainutlaatuinen tarina, jota tulisi elää ja vahvistaa johtamisen kautta joka ikinen päivä. Valitettavan helposti kuitenkin arjessa sorrutaan uskalluksen puutteeseen. Unelmoidaan hyvästä pöhinästä ja työntekijöiden flow-tilasta, mutta käytännön tasolla puuttuu rohkeutta kulkea omaa polkua. Tällöin lopputuloksena syntyy joukko päälle liimattuja kliseitä sekä hajuttomia ja mauttomia yrityskulttuureita. Onnistunut muutos lähtee aina johdon uskalluksesta ja sitoutuneisuudesta.
Tee yrityskulttuurista näkyvää
Yrityskulttuurin näkyväksi tekeminen ei tarkoita uuden biljardipöydän tai kahvikoneen hankintaa, vaikka nämä usein mielletäänkin innostavien yrityskulttuurien kulmakiviksi. Yrityskulttuuria kannattaa kuitenkin vahvistaa johtamisen ja yhteisten käytäntöjen lisäksi myös visuaalisilla elementeillä, koska tunnetarkoitusta synnytetään ajattelun lisäksi myös aistien kautta. Visuaalisuus myös konkretisoi yrityskulttuurin näkyviksi todisteiksi, jolloin se vahvistuu ihmisten mielissä ja arjessa. Yhtä lailla on tärkeää myös varmistaa etteivät näkyvät elementit ole ristiriitaisia sen kanssa, mitä yritys haluaa olla. Jos yritys esimerkiksi julistaa olevansa innovatiivinen, tylsät ja konservatiiviset toimitilat tuskin vahvistavat tätä mielikuvaa työntekijöiden tai asiakkaiden mielissä. Kaiken kaikkiaan visuaalisuudessakin pitäisi olla uskallusta olla persoonallinen ja käyttää rohkeitakin ratkaisuja.
Yrityskulttuuri, älä siis ole hajuton ja mauton. Tule rohkeasti ulos kaapista!